Päivän ihastus: Muistin blogini salasanan ! Viimeisestä kirjoituksesta on niin paljon aikaa, että yleensä ehtisin jo unohtaa koodit ja tunnukset.
Sen lisäksi, että pääsin tänne, on maailmassa juuri nyt paljon muutakin ihastuttavaa. On kevät! Aurinko paistaa! Kouluhommat on tehty! On vapaata!

Päivän vihastus: on kevätflunssa. Tiistai-aamuna heräsin kamalaan oloon, joka jatkui päivälläkin. Illalla mentiin kavereiden kanssa TEISKOON mökille ja flunssa katosi kuin ihmeen kaupalla. Se oli kivaa. Ja mökilläkin oli kivaa ja kaikki ihmiset oli älyttömän ihania!
Mutta tänään se flunssa tuli sitten takaisin. Ääni taas ei.
Onneksi olen kotona ja menossa yo:lle vasta reilun parin tunnin päästä. Voin kuunnella Robbieta ja availla ääntä. Miulla on koulun kamera lainassa ja se vaatii palautusta. Samalla pääsen ottamaan kuvia koneelta.

Vihastus 4-ever: aikataulut. Ne on pahin kestovihollinen. Aina niiden kanssa on kamalia ongelmia. Kaikilla. Omakin tilanne on nyt visainen. Vaikka onkin vapaata noin periaatteessa, ei oikeesti kuitenkaan ole.
Todellisuus on raaka. Ihminen ei voi olla useassa paikassa samaan aikaan ja Suomessa on kaksi kaupunkia, joissa toisessa olisi seuraavien päivien aikana tilaisuus hoitaa parisuhdetta ja kotia ja toisessa olisi minunkin läsnäoloani kaipaavat lehden suuret juhlat, gradua varten mahdollisimman heti tarvitsemani arkistotiedot sekä kaverin viimeinen teatteriesitys.
Mitenköhän selviän jos joskus saan lapsia ja pitäisi tehdä jotain uraa.. Tällä päätäntäkyvyllä menisi aika heikosti. Jahkaan aina viimoseen asti.
Jään pohtimaan, todennäköisesti kotiin, ja valitan sitten vaan seuraavat päivät.. Ehkä opin tärkeitä taitoja tulevan varalle. Joskus ei vaan voi saada kaikkea. Ja se ärsyttää aina vähän.